Hei ja tervetuloa uuden blogin pariin!
Tämä blogi syntyi Virojoella sinä päivänä, kun ensilumi satoi. Perheemme muutti Turun keskustasta Virojoelle omakotitaloon 13. marraskuuta, juuri siihen pimeimpään vuodenaikaan. Onneksi saimme pakkasta ja lunta nopeasti! Toivottavasti talvesta tulee runsasluminen ja sopivan kylmä. Sopivan kylmällä tarkoitan kuivia pakkaskelejä maltillisilla lämmityskustannuksilla, kiitos!
Pakkaamista
Aloitimme tavaroiden pakkaamisen Turun kodissa hyvissä ajoin ja kuljin muutaman viimeisen viikon ajan kuin haukka etsien tavaroita, mitä voisi vielä pakata Siitä huolimatta lopussa tuli kiire ja tuntui että tavara ei lopu koskaan!
Kun laatikkokasa olohuoneessa kasvoi, kiinnostus laatikoiden sisältämiin tavaroihin kasvoi samaa vauhtia. Minulla oli välillä kolme pientä apuria purkamassa laatikoita samaa tahtia kuin minä pakkasin niitä! Olisipa ollut mahtavaa, jos olisi ollut joku lämmin pihavarasto, mihin olisi aina voinut viedä ”sinetöidyn” laatikon.
Läksiäiset ja viimeinen ilta Turussa
Lapset odottivat kovasti viimeistä iltaa Turussa, koska olimme luvanneet hakea iltaruoaksi peltileivät Niskasta ja kaikki saisivat nukkua lattialla siskonpedissä. Joskus näinkin pienistä asioista syntyy niitä tärkeitä muistoja.
Lapsille oli järjestetty ihanat läksiäiset koulussa ja päiväkodissa. Kun hain Loviisan koulusta, hänellä oli kassi täynnä kortteja ja paketteja ja kaikki tulivat saattamaan hänet. Meinasi kuravaatteet ja muut maalliset asiat unohtua kouluun, kun jäähyväiset sekoittivat pienen tytön pään.
Olin laittanut pienet viemiset lasten mukana, mistä saivat nauttia niin aikuiset kuin lapsetkin. Lapsille paljon poppareita ja Loviisan askartelemat kääröt, aikuisille lasten leipomat Kaija-mummon hapankermakakut kauniisti paketoituna, tottakai!
Kirjoitin myös kiitoskirjeen lastemme tärkeille aikuisille koulussa ja päiväkodissa. Kirjoitin sen eräänä iltana, kun talo oli jo hiljainen ja itkin kirjoittaessa niin paljon! Tämä oli ainut kohta, mikä herkisti minut koko tämän muuton aikana. Kerttulin päiväkoti ja koulu tuli meille niin tärkeäksi. Kaikki lapsemme kävivät Kerttulia ja onpa siellä eräs kuningatar, joka on kasvattanut kaikkia lapsiamme. Tiukalla, mutta rakastavalla otteella. Kerttuli oli meidän ainut tukiverkko Turussa, minne veimme lapset aina hyvällä mielellä hoitoon. Loviisa ja Akseli saivat aloittaa koulutaipaleen pienissä ympyröissä ja Iiris sai aloittaa päiväkodin niin, että isosisaret juoksivat samalla pihalla ja olivat aina valmiina lohduttamaan pikkusiskoa.
Yhdellä kuormalla Turusta Virojoelle
Muuttoviikonloppu meni hyvin, vaikka se oli todella rankka! Perjantaina aamupäivällä Henrikin pihaan saapui muuttoauto, joka tuli hakemaan meidän tavarat Virojoelle. Kaakon kulmalla toimiva Moniurakointi R. Jokimies vuokrasi meille pienen kuorma-auton ja tuntui todella siltä, että meidät tultiin hakemaan Turusta uuteen kotiin.
Autoa pakattiin koko perjantai muutaman ystävän ja isäni voimin. Lauantaina aamusta kannettiin vielä viimeiset tavarat autoon ja sitten isäni lähti Akselin kanssa ajamaan täynnä olevaa kuorma-autoa Virojoelle. Minä, Tuomas, Loviisa, Iiris ja Muru tulimme omalla autollamme, kun olimme saaneet kaikki valmiiksi.
Vinkit muuttajalle!
Muutama uusi vinkki syntyi tästä pakkausurakasta ja ajattelin nyt kertoa ne tässä, jos joku on siellä aloittelemassa muuttourakkaa.
Kananmunakennot ovat loistavaa pakkausmateriaalia, samoin voimapaperi, mitä löysin kirjakaupasta. Minulla oli pakkauslaatikoina paljon banaanilaatikoita ja ruokakaupan pahvilaatikoita, missä ei ole kansia. Kananmunakennot ja voimapaperi toimivat pakkausteipin kanssa todella hyvin ”kansina”. Niihin sai myös tussin kanssa hyvin merkattua, mitä laatikko sisältää ja mihin huoneeseen se kuuluu. Numeroin suurimman osan laatikoista, varsinkin keittiötavaraa sisältävät laatikot. Numero 1 laatikot puretaan ensin, sitten numero 2 ja numero 3 laatikoiden purkamisella ei ole kiire. Kunhan ovat jouluksi purettu niin hyvä!
Pakkasin astioita pyyhkeisiin, verhoihin, essuihin ja vaikka mihin! Pesin kaiken mahdollisen Turussa (koska sähkö ja vesi kuuluivat vuokraan), joten puhtaat astiat voi kääriä puhtaisiin pyyhkeisiin. Ja verhot kuitenkin silitetään ennen laittoa, joten miksi ei?
Käytin myös paljon talouspaperia ja tyhjiä talouspaperi/wc-paperihylsyjä pakkaamiseen, koska ajattelin, että niitä voi sitten käyttää takan sytyttämisessä.
Vihdoin Virojoella!
Saavuimme Virojoelle lauantaina viiden aikoihin iltapäivällä, lasten ihmetellessä pimeyttä. Iiris toisti koko ajan ”Isä, varo hirviä!”
Melkein samaan aikaan saapuivat Tuomaksen vanhemmat ja veli poikansa kanssa mukanaan niin paljon ruokaa ja voimaa, että saimme jääkaapin täyteen, valmiin ruoan pöytään, kahvit valumaan ja kaikki painavat tavarat sisään. Olen loistava delegoimaan tehtäviä ja varmistan aina sen, että ruokaa riittää. Valmis ruoka pöydässä ja perhettä ison ruokapöydän ääressä tuntui todella ihanalta! Lauantai-iltana saimme suurimman osan tavaroista sisään ja sängyt kaikille. Sunnuntaina auttamaan tuli minun äitini ja veljeni. Aamupäivän aikana muuttoauto oli tyhjä. Taas oli valmis ruoka pöydässä, koska äitini pitää myös aina huolen siitä, että ruokaa riittää. Kun pappa oli saanut nukuttua päiväunet Iiriksen kanssa, lähti hän muuttoauton kanssa ja me jäimme purkamaan laatikoita ja ihmettelemään omakotitaloelämää. Siitä lisää seuraavassa blogissa.
Onneksi mummo jäi meille muutamaksi päiväksi, sillä minulla alkoi flunssa melkein saman tien, kun muuttoauton perävalot hävisivät. Tauti pakotti minut sängyn pohjalle lepäämään useaksi päiväksi.
Voit seurata matkaamme Aurajoen rannalta Virojoelle myös videoiden parissa. Tässä linkki uusimpaan videoomme Visit Virolahti YouTube- kanavalla: https://youtu.be/NkXw1odgxY4
Toivottavasti viihdyit blogin parissa. Seuraavassa blogissa ja siitä eteenpäin elämäämme Virojoella!
Teksti Maiju Javanainen
Kuvat Tuomas Javanainen
Kaupallinen yhteistyö: Moniurakointi R. Jokimies
