Etusivu |  Yhteystiedot |  Haku |  Palaute |  Sivukartta
 

Virolahden kunnan historia

Kivikaudesta 1700-luvun alkuun

Kivikaudesta Pähkinäsaaren rauhaan

Kivikauden ajasta kertovat lukuisat kaivaukset. Lämpimänä kautena 5000-2000 eKr. Virolahdella oli paljon asutusta, mutta myöhemmin muinaislöydöt harvenevat ja häviävät vähitellen kokonaan. Vuoden 1000 molemmin puolin vallitsi eräkausi, jolloin Virolahden kalaisia vesiä kävivät verottamassa virolaiset, karjalaiset, hämäläiset ja venäläiset samanaikaisesti kuin viikinkien laivat purjehtivat rannikkoa pitkin Novgorodiin. Myös tältä rautakautiselta ajalta on runsaasti löytöjä, erityisesti hautapaikkoja.

Vaikka karjalainen väestöaines oli hallitseva, Virolahti oli jo Pähkinäsaaren rauhassa 1323 liitetty osaksi Ruotsia. Sen ja Novgorodin välinen raja vedettiin silloin Rajajoelle. Kaupallisesti Itämerta hallitsi kuitenkin saksalainen Hansa, jolla oli merkittävänä tukikohtana Tallinna Virolahdenkin ulottuvissa. Aluksi Hansa-kauppiaat tulivat Virolahdelle tekemään kauppaa, mutta vähitellen virolahtelaiset alkoivat itse purjehtia Tallinnaan kauppaamaan kalaansa, jolla varsinkin katolisen paastonajan vuoksi oli erinomainen menekki

Virolahti on tiettävästi Kymenlaakson vanhin seurakunta, joka mainitaan
vuonna 1370 Würlax-nimisenä kirkkopitäjänä. Jo tätä ennen, vuonna 1336,
Viipurin linnan päällikkö myönsi Tallinnan porvareille oikeuden käydä
kauppaa Virolahden "civitaksessa" eli kaupungissa.


Ruotsin vallan alta Venäjän puolelle

Ruotsin ja Tukholman vaikutus Virolahden elämään tuntui 1500-luvulta parinsadan vuoden ajan pääasiassa elinoloja heikentävänä. Viroon suuntautunutta kauppaa yritettiin ohjata maan omiin kaupunkeihin ja aiheutettiin siten jopa hetkittäistä nälänhätää. Ruotsin jatkuvat sodat siirsivät itärajan kauas Laatokan taakse ja tekivät Suomenlahdesta ruotsalaisen sisämeren. Sotatapahtumat, sotaväenotot ja verot imivät voimavaroja, jotka vähensivät talojen määrän runsaasta neljästäsadasta puoleen.

Ruotsin suurvaltakaudelle antoi kuoliniskun Venäjän keisari Pietari Suuri, joka valtasi Suuressa Pohjan sodassa (1700–21) ensin koko Suomen ja sitä seuranneessa rauhassa veti uuden, myöhemminkin esimerkkinä pidetyn rajan Suomen ja Venäjän välille. Se alkoi Suomenlahdessa Virolahden Hurpusta ja jakoi pitäjän kahtia. Virolahden seurakuntaa ei kuitenkaan jaettu, vaan samat papit palvelivat pitäjän molempia osia. Maallinen hallinto ja oikeudenhoito jakaantuivat kahtia.

 
Virolahden kunta, Opintie 4, PL 14, 49901 Virolahti | puh. (05) 749 12, fax (05) 347 1867, info(at)virolahti.fi